Northern Industries -verkostossa hitsaamme mustat ja kirkaat teräkset. Käytössämme on Mig-, Mag- ja Tig-hitsausmenetelmät ja kokeneet hitsaajat.
UUTUUS: laserhitsaus
Vector Team on investoinut Karstulassa laserhitsaus-laitteeseen. Helmikuussa 2023 tehtävän “sisäänajon” jälkeen kerromme lisää laserhitsauksesta ja sen mahdollisuuksista tällä sivustolla.
ERIKOISUUS: jauhekaarihitsaus
Bowecolla on jauhekaarihitsausautomaatti, joka soveltuu myös suurten säiliömäisten kappaleiden ja materiaalivahvuuksiltaan suurien kappaleiden jauhekaarihitsaukseen. Automaatilla hitsattavan kappaleen maksimikorkeus on 9 metriä ja hitsauspuomin pituus on 12 metriä.
VAHVUUS: tilat isojen ja raskaiden kappaleiden hitsaukseen
Bowecon tuotantotila on suunniteltu ja rakennettu suurten kappaleiden käsittelyyn:
-
- käytössä 40 ja 50 tn siltanosturit
- vapaa kattokorkeus 12 metriä – oviaukon leveys on 9 metriä
- hallin sisälle voi ajaa täyspitkällä rekalla,
VAHVUUS: hitsauskapasiteetin joustava käyttö
Voimme suunnitella hitsaustyöt joustavammin, koska teemme verkoston hitsaustöitä Karstulassa ja Saarijärvellä.
OTA YHTEYTTÄ
Jos haluat jättää suoraan tarjouspyynnön tai kysyä lisää:
Lue lisää verkoston erityisosaamisesta
HITSAUSMENETELMISTÄ
1. LASERHITSAUS
Laserhitsaus on edistynein hitsaustapa, ja sitä käytetään monilla eri teollisuudenaloilla, mm. ilmailuteollisuudessa ja ja lääketieteellisten laitteiden valmistuksessa.
Laserhitsauksessa laservalo kohdistetaan pieneen pisteeseen työkappaleen pinnalla materiaalin höyrystämiseksi tai sulattamiseksi.
Laserhitsauksen edut:
-
- suuri hitsausnopeus
- matala lämmöntuonti -> pienet muodonmuutokset
- tarkkuus -> erittäin tarkka hitsaus ja kapea hitsaussauma.
- hitsaus mahdollista tilanteissa, jolloin päästään hitsaamaan vain toiselta puolelta
- eri paksuisten aineiden hitsaaminen yhteen on helppoa
- eri materiaalien yhteenhitsaaminen mahdollista.
- sopii sekä metallien ja kovamuovien hitsaamiseen
Cold Metal Transfer (CMT) on hitsausmenetelmä, jonka yleensä suorittaa hitsausrobotti. Kone havaitsee oikosulun, joka lähettää signaalin, joka vetää hitsaustäytemateriaalin sisään ja antaa hitsaukselle aikaa jäähtyä ennen jokaisen pisaran levittämistä. Tämä tekee tasaisen hitsin, joka on vahvempi kuin kuumempi hitsi.
Tämä toimii hyvin ohuilla metalleilla, jotka vääntyilevät helposti ja hitsi palaa materiaalin läpi helpommin. Laserhitsaus on tehokkaampaa kuin MIG/MAG-menetelmät, kun metalli on ohuempaa kuin 10 mm,
Hitsauslanka syötetään tietokoneen ohjaaman järjestelmän kautta, tietokone säätää esimerkiksi langansyöttöä, hitsausnopeutta ja langan läpi kulkevaa virtaa. Tämä mahdollistaa teräksen ja alumiinin kaltaisten materiaalien tarkan hitsauksen, jossa syntyy vain vähän kuonaa ja roiskeita, ja lopputuloksena on puhtaampi hitsaus. Lähde: Wikipedia.
2. JAUHEKAARIHITSAUS
Jauhekaarihitsaus kaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa hitsausjauheen alla hitsattavan kappaleen ja lisäainelangan välillä. Hitsausjauhe suojaa hitsisulaa ilman vaikutukselta ja estää kipinöiden lentämisen ympäristöön. Jauhe sulaa hitsattaessa hitsin pinnalle kuonakerrokseksi, joka lopuksi jähmettyy kiinteäksi hitsin päällä. Joissakin sovelluksissa osa lisäaineesta tulee langan ohella jauheen joukossa olevasta metallijauheesta. Sulamatta jäänyt hitsausjauhe voidaan käyttää uudelleen. Jauhekaarihitsaus on tehokas prosessi. Jauhekaarihitsausta käytetään paljon keskiraskaassa ja raskaassa konepajateollisuudessa sekä telakoilla. Hitsattavat ainepaksuudet ovat tyypillisesti 6–40 millimetriä. Parhaiten jauhekaarihitsaus soveltuu suurten aineenpaksuuksien ja pitkien hitsien hitsaamiseen. Tyypillisiä prosessin käyttökohteita ovat suurten levypalkkien pitkät liitokset ja isojen levyjen liittäminen. Lähde: Wikipedia.
3. TIG-HITSAUS
TIG-hitsaus on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa sulamattoman volframielektrodin ja työkappaleen välissä inertin suojakaasun ympäröimänä. Suojakaasu on useimmiten argonia, mutta myös heliumia tai argonin ja heliumin seoksia käytetään, joissakin tapauksissa. TIG-hitsausta voidaan tehdä lisäainetta syöttäen tai ilman lisäainetta. Lisäaine on yleensä 1,5–3,5 millimetriä paksu noin metrin mittainen paljas lanka, jonka koostumus vastaa hitsattavaa materiaalia. Käsinhitsauksessa lisäaine syötetään hitsisulaan käsin. Lisäaine voidaan syöttää myös koneellisesti, jolloin puhutaan mekanisoidusta TIG-hitsauksesta. TIG-hitsauksessa käytettävät virtalajit ovat tasavirta ja vaihtovirta. Virtaa voidaan myös tarvittaessa pulssittaa.
TIG-hitsausta käytetään yleisesti vaativien putkistojen hitsauksiin, ruostumattomien putkien ja putkipalkkien hitsaukseen ja valmistukseen, ohuiden aineiden hitsaukseen, alumiinien ja erikoismetallien hitsaukseen ja pieniin korjaushitsauksiin. Käyttöalue alkaa noin 0,1 mm:n ainepaksuudesta lähtien.
Hitsausprosessin etuja ovat muun muassa hyvä sulan ja tunkeuman hallinta, tarkasti säädeltävä lämmöntuonti ja hitsin puhtaus. Hitsaus on lisäksi mahdollista ilman lisäainetta eikä hitsin päälle muodostu kuonakerrosta ja hitsistä yleensä saadaan helpommin halutun muotoinen kuin muilla kaarihitsausprosesseilla. Huonoja puolia ovat hitsaamisen hitaus, pieni hitsiaineen tuotto ja suurehko lämmöntuonti verrattuna MIG/MAG hitsaukseen, sekä useissa tapauksissa laitteiston kallis hinta. Lähde: Wikipedia.
4. MIG/MAG-HITSAUS
MIG/MAG-hitsauksessa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä hitsauskaasun suojaamana. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen, jotka jähmettyessään muodostavat kiinteän kokonaisuuden.
Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Langan paksuus vaihtelee tyypillisesti 0,6 mm ja 1,6 mm välillä. Tärkeimmät tapauskohtaisesti säädettävät hitsausparametrit ovat langan syöttönopeus sekä hitsausjännite.
Yleisiä suojakaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), argon, helium ja näiden seokset.
Hitsausta kutsutaan MIG-hitsaukseksi, jos suojakaasu on inerttiä eli suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa. Vastaavasti hitsaus on MAG-hitsausta, mikäli suojakaasu reagoi sulan kanssa. Suojakaasu voidaan kokonaan tai osittain korvata käyttämällä ydintäytelankaa, jolloin langan sisällä on sulaa hitsiainetta suojaavia aineita. Tätä kutsutaan kuitenkin ydintäytelankahitsaukseksi eikä MIG/MAG-hitsaukseksi, vaikkakin kyse on MIG/MAG-hitsauksesta suojakaasuineen – kaasua ei vaan tuoda prosessiin kaasuna, vaan se muodostuu ydintäytelangan materiaalien kaasuuntumisessa.
MIG/MAG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei tyypillisesti myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG/MAG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIG-hitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä. Lähde: Wikipedia.
MATERIAALEISTA
Ruostumaton teräs
aikaisemmin myös jaloteräs, puhekielessä rosteri) on rautaseosta, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia.
Ruostumattomien terästen hyvä korroosionkestävyys perustuu niiden sisältämään kromiin. Ruostumattomassa teräksessä kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa suojaavan kalvon teräksen pinnalle.
Suojakalvon muodostumista metallipinnalle kutsutaan passivoitumiseksi. Passiivikalvo on äärimmäisen ohut ja valoa läpäisevä, siksi pinta on metallisen kirkas. Passiivikalvoon käytössä syntyvät naarmut ja muut rikkoutumat korjautuvat itsekseen hapettavassa ympäristössä. Korroosionkestävyyden varmistamiseksi myös hitsattavissa teräksissä pyritään estämään kromikarbidien erkautuminen raerajoilla ajamalla AOD-konvertterissa terässulan hiilipitoisuus happipuhalluksen avulla mahdollisimman matalaksi, yleensä enimmillään 0,030 prosentin pitoisuuteen. Lähde: Wikipedia.
Haponkestävä teräs
Siirryttäessä haponkestäviin teräksiin tulee seosaineisiin mukaan molybdeeni. Kromi ja nikkeli pysyvät edelleen pääseosaineina, mutta molybdeeniä lisäämällä saadaan kasvatettua korroosionkestävyyttä. Nyrkkisääntönä onkin, että mitä enemmän molybdeeniä lisätään, sitä enemmän se kestää kovempia happoja. Normaaleissa kauppalaaduissa, kuten 1.4404, molybdeeniä on noin 2 %. Aiemmin Suomessa oli yleisesti kauppalaatuina 1.4432 ja 1.4436, joissa molybdeeniä oli noin 3 %. Molybdeenin hintaheittelyt johtivat siihen, että laatu 1.4404 syrjäytti aiemmat laadut matalamman molybdeenipitoisuutensa ansiosta. Samoihin aikoihin alettiin kehitellä myös lean duplex -teräksiä tiettyihin käyttökohteisiin. Lue lisää täältä.
Duplex-teräs
Duplex-teräkset ovat hyvin lujia ja korroosionkestäviä. Ominaisuuksiensa ansiosta materiaalin paksuutta ja siten kustannuksia voidaan vähentää. Niiden käyttö on kasvanut huomattavasti rakennusteollisuudessa.Lue lisää täältä.